After You Left (Mentyäsi), Saima Harmaja

sharmaja

This is one of Harmaja‘s last poems. I fear I’m seeing through a glass darkly: I have no conception of what it must be to be 23 and dying of tuberculosis; and the complexity of the Finnish is hugely challenging. But the more I try to translate her, the more I love her work.

I was alone again as evening faded,
yet all your blazing words my heart invaded,
and this was scarcely comfort to my soul.
Oh why did we declaim so much in passion?
For all the words we, oh, so deftly fashion
are worlds we make that take life as its toll.

Oh words, oh words, oh how you make me shiver,
rolling so careless from your mouthing river
and unattached to any weighty thought.
No matter how I weep and also tremble
your rocket bound for me does not dissemble –
heart-bound, the missile strikes where dreams are wrought.

Alone so many evenings I have suffered.
I have no strength, for painful years have buffered.
And now must everything to form return?
For as you leave I can’t escape this feeling:
The burden of my illness sets you reeling,
I’m treasured gift you didn’t want to earn.

At night the pale spring’s path – do you remember? –
into the forest stole, smile’s dreaming ember.
I’ve done no wrong, so why should I regret?
My tears are not by sad regrets incited:
I only yearn for land the spring invited
that can be fashioned only by heart’s fret.

Perhaps there never can be any justice
when tears respond to words of bitter roughness,
and time itself can never be a shield.
Love cannot beat it and I lack the power.
It’s hopeless though with arm’s sore wounded flower
to let oneself to armoured gallant yield.

It is no good before a man to cower.
And worse it is for him who has more power.
Oh, let it pain you, seeing what you’ve done!
I’m used to it – I will not suffer longer.
Oh, let it shame you, you who are the stronger,
to see the pain in me you have begun.

It’s long ago that spring came to its finish,
yet radiating sun cannot extinguish
the remnants of our love, though pain goes on.
I should remember this: when you’d departed,
I felt protected by rays’ light imparted.
But even I can’t see where they have gone.

:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::

Jäin yksin jälleen, illan himmetessä,
jokainen sanas vielä sydämessä
kuin polte, joka ei voi helpottaa.
Miks päästimme niin paljon huuliltamme?
Jokainen sana, kerran lausumamme,
on maailma, mi hengen meiltä saa.

Oi sanat, sanat, miten pelkään teitä,
huulilta tahdotonna vierineitä,
joit’ ei saa kiinni raskas ajatus.
Ei auta, vaikka vapisin ja itkin;
jo sinkositte ratojanne pitkin
sydämeen, joss’ on vaiston kaikkeus.

Niin monin illoin yksin kärsin ennen
näin, voimatonna, tuskan-vuotten mennen.
Ne palaavatko, niinkö niiden lait?
– Nyt mentyäsi, tunnen pohjaan saakka:
muun yli kaiken olen sulle taakka,
vain lahja, jonka pyytämättä sait.

Oi muista! Polku yössä hennon kevään
vei metsään, unissansa hymyilevään.
En pahaa tahtonut, miks sitä tein?
Ma itken. Mutta katua en saata:
vain ikävöin, kun kevät kutsui maata,
vain minkä täytyi, teki sydämein.

Ei ehkä oikeutta elää sillä,
kun kovaan sanaan vastaa kyynelillä,
ja kell’ ei suojaks’ mitään kilpeä.
Ei vahva kulje hellien ja varoin.
Mut toivotonta käsivarsin aroin
on miehen sotisopaa syleillä.

Ei ole hyvä väkevämmän alla.
Ja pahempi on sentään vahvemmalla.
Voi tuskaas, jos nyt näet, mitä teit!
Ma kärsin enin, helpompi on mulla.
Voi häpeääs, jos aavistusta sulla
on syvyyksistä, joihin minut veit.

Jo kauan sitten sammunut on kevät.
Mut hellyytemme päivät säteilevät
ei kuolla voi, jos kärsimyskin jää.
Kun muistaisin: vain juuri mentyäsi
ne peittää multa ahdistava käsi.                                                                                                              Ne jossain, jossain on, nyt vaikk’ en nää.

Translation by Rupert Moreton

 

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s